Latvian kansallispuistot

Gaujan kansallispuiston "viidakkoa".

Latviassa on kolme kansallispuistoa: Gauja, Slitere ja Kemeri.

Gaujan kansallispuisto

Gaujan kansallispuisto perustettiin 1993. Sen koko on 92 000 hehtaaria (920 neliökilometriä), josta 47 prosenttia on metsää. Pinta-alaltaan Gauja kuuluisi myös Suomessa aivan suurimpien puistojen joukkoon.

Puisto sijaitsee pääkaupunki Riian koillispuolella Valmieran ja Siguldan kaupunkien välissä. Sen tärkein vetonaula on Gauja-joki (Koiva-joki), joka on monin paikoin uurtanut uomansa syvälle hiekkakiveen. Puistossa on myös monentyyppisiä metsiä ja kosteikkoja. Joki on melojien suosiossa.

Gauja on keskieurooppalaistyypinen puisto, jonka rajauksen sisällä tai sen tuntumassa on myös lukuisia kulttuurikohteita. Puistossa on asutusta, tiestöä ja peltoja. Sen alueella on kyliä ja kaupunkeja.

Siguldan tunnetuin kulttuurikohde on Turaidan linnapuisto. Alueella oli liiviläisten puinen linna jo 1100-luvulla, mutta saksalaisen ritarikunnan ristiretkeläiset polttivat sen 1212.

Puiston opastuskeskus on Siguldassa, Baznicas iela 3, LV 2150 Sigulda, Latvia, puh.: +371-2-971345. Puiston alueella on tarjolla monentasoista majoitusta hotelleista Bed and Breakfast -tyyppisiin ratkaisuihin.

Tästä Gaujan sivuille: Gauja


Kemerin kansallispuisto

Kemerin kansallispuisto perustettiin 1997 eli Latvian toisena kansallispuistona. Sen koko on 38 000 hehtaaria (380 neliökilometriä). Puisto rajoittuu Riianlahteen välittömästi Riian uimarantakaupunki Jurmalan länsipuolella. Puiston koko alue ei ole valtion omistuksessa. Sen rajauksen sisäpuolella asuu 3500 ihmistä.

Kemerin alueella on tärkeä Kaniersin lintujärvi, jonka elämää voi tarkkailla Lapmezciemsiestä sisämaahan lähtevän tien varrelta. Hyvä tarkkailupaikka on myös Kaniera Pilskin (Kaniersin muinaislinnan) luontopolku (Laipa), jonka alkupää on tällä tiellä noin neljä kilometriä Antinceimsin jälkeen.

Ehdoton nähtävyys on Kemerin keidassuo, joka 60 neliökilometrin laajuisena on esimerkisi meidän Torronsuotamme isompi. Suolle johtaa pitkospuureitti, jonka lähtöpaikka on Riika?Ventspils -tieltä Kemerin hautausmaan vieritse etelään johtavan Fazanun tien päässä.

Kemerillä ei ole vielä opastuskeskusta, mutta puiston toimistossa on tarjolla puiston esitteitä ja karttoja englanniksi. Toimisto eli "Meza maja" (metsätalo) on Kemerin kylän koillispuolella Jaunkemeriin johtavan pistotien päässä. Opastuskeskuksen vieressä on lyhyt luontopolku, joka kiertää kosteikkometsässä. Sen varrella voi vesrinkin keväällä hyvällä onnella nähdä valkoselkä- tai tammitikan.

Opastuskeskuksen sähköposti: vita.caune@kemeri.gov.lv, janis.kuze@kemeri.gov.lv, andis.liepa@kemeri.gov.lv
Keskus järjestää maksua vastaan myös retkeilypalveluita.

Tästä Kemerin sivuille: Kemeri


Sliteren kansallispuisto

Slitere on pienin (16 000 hehtaaria maata ja 10 000 hehtaaria vettä) Latvian kansallispuistoista. Puisto perustetiin vuonna 2000.

Kansallispuisto sijaitsee aivan Kuurinmaan niemen kärjessä. Sen piiriin kuuluu myös itse Kolkan niemi, joka muodostaa Itämeren ja Riianlahden rajan. Kolkaa vastapäätä on Saarenmaa, joka näyy kirkkaalla ilmalla Sliteren matkailumajakasta. Puiston etelärajalla sijaitsevat Sliteren siniset kukkulat (Slitere zilie kalni), sisämaan muinainen törmäranta Baltain jääjärven ajalta.

Sliteren kansallispuisto sulkee sisäänsä liiviläisyyden viimeisen ydinalueen. Liivin kieli säilyi juuri täällä pisimpään osittain siksi, että Bazu purvsin läpitunkematon suo- ja hiekka-alue erottaa rannan sisämaasta. Bazu purvs on yhä susien turvapaikka. Suon alueella paloi 3300 hehtaaria metsää vuonna 1992; metsäpalon vaikutuksia luontoon tutkitaan. Puiston alueella on luontopolut Kolkassa, Sliterssä ja Peterezerissä.

Kolkan kylässä on kohtuutasoinen hotelli Ezeri. Puiston alueella on myös muita majoittumismahdollisuuksia.

Tästä Sliteren sivuille: Slitere

Lue myös Suomen Luonnossa 7/03 julkaistu juttu Sliterestä: Sliteressä tuulee ja tyrskyää

Teksti: Antti Halkka
Kuvat: Juha Kauppinen

Suomalaisen oloinen kohosuo on yksi Kemerin kansallispuiston nähtävyys.